Agilisti ja projektipäällikkö kirjailijana
Sopiiko kirjan kirjoittaminen ja julkaisu paremmin agilistille vai projektipäällikölle?
Kirjan kirjoittaminen ja julkaiseminen on iso projekti. Vai pitäisikö kirjaa kohdella paremminkin tuotteena? Jos laitetaan kaksi ICT-maailman ammattilaista kirjoittamaan kirjaa, miltä se näyttää ja mitä eroja on huomattavissa?
Projektipäällikkö on kirjoittajatermein outliner. Hän tekee suunnitelman kirjan kirjoittamisesta ja julkaisusta, arvioi riskit ja sen jälkeen luultavasti järkevästi jättää koko homman tekemättä, koska ROI ei tee hitustakaan järkeä. Toisaalta projektipäällikkö voisi rakentaa kirjalle koherentin rakenteen ja suunnittelun jälkeen osaisi keskittyä rauhassa kirjoittamaan kirjaa loppuun. Homma on suunniteltu ja sitten kahden vuoden päästä katsotaan mitä myyntiluvut ovat.
Agilisti taas on kirjoittajana pantser, eli kirjoittaa ns. perstuntumalta (by the seat of your pants). Hän kirjoittaa kirjasta ensimmäisen luvun, laittaa sen katsottavaksi lukijoille ja koittaa päätellä reaktioista kannattaako kirjoittamista jatkaa. Tätä kautta saattaa kirjalle olla valmista lukijakuntaa julkaisuajan koittaessa. Toisaalta tätä kautta järjestää itselleen myös valtavan määrän tilaisuuksia lopettaa kirjoittamisen ja heittää kirjoitusvälineet dramaattisesti käsistään toiselle puolelle huonetta.
Ärsyttävästi ketterä toimintatapa kuulostaa tässä silti paljon järkevämmältä tavalta toimia. Ärsyttävästi, koska näinhän kirjoja ei perinteisesti ole kirjoitettu. Keskeneräistä tekstiä on piinallista näyttää kenellekään, saati sitten suurelle yleisölle. Perinteiset kustantajat voivat myös suhtautua nuivasti tällaiseen menetelmään, jos ajatuksena on tehdä kirja ihan kustannussopimuksen kautta. Näin on kuitenkin aivan onnistuneesti kirjoitettu kirjoja. Aikoinaan esim. osallistuin Jacopo Romein Extreme Contracts -kirjan oikolukuun, johon hän keräsi kirjoittamisen aikana jo palautetta asiasta kiinnostuneilta lukijoilta.
Uudet mahdollisuudet julkaista kirjoja vaikuttavat asiaan myös. Tarvepainaminen (print on demand) ja sähköiset tavat levittää julkaisuja mahdollistavat paljon asioita verrattuna siihen kun vielä piti tilata 2000 kappaletta kirjaa omaan varastoon ja toivoa, että ne sieltä joskus liikkuu eteenpäinkin. Painosmäärät ja itse julkaistavan teoksen koko voi olla pienempi ja niitä voi saattaa lukijoiden käsiin jo aiemmin ja pienissä erissä. Nykyään on paljon kirjailijoita tai esimerkiksi sarjakuvataiteilijoita, jotka julkaisevat teoksiaan luku kerrallaan, lukijoiden kuukausittaista tukea vastaan.
Ensimmäinen pidemmän kaunokirjallisen teoksen olen tehnyt projektipäällikkönä. Tuoteomistajatarinoita julkaisin heti kättelyssä lyhyempinä tarinoina sitä mukaa kun tarinoita valmistui. Seuraava kirjallinen liike tulee olemaan enemmän jälleen agilisti-hengessä. Sinne asti päästään joskus, mutta ennen sitä tulen vielä jatkamaan perinteisen kirjan julkaisemiseen liittyvissä aiheissa jonkin aikaa.
